happy day!

Herätyskello soi tälleen vapaapäivän aamuna jo kello 7.00. Hitto, että mua ei oo taas hetkeen ramassu yhtä kovasti. Ajatus aamusta ilman kahvia ja purtavaa oli suunnastaan ahdistava. Aamu tuli vietettyä työterveydessä ja näytteenottokeskuksessa ravatessa. Kaiken piikittämisen ja juoksemisen jälkeen suuntasin kaupunkiin hakemaan aamukahvia (ennen kun se pirullinen riippuvaisen päänsärky pääs iskemään) ja ennen kaikkea ravintoa. Tiedossa olikin taas päivä kaupungissa kera vekkulin Saanan - kerrankin se tyttönen eksyi tänne! ♥ Oon niin kaivannu tälläsiä kivoja päiviä kaupungilla hengaten. 

Eilinenhän meni myöskin kaupungissa pörrätessä. Koitin käydä hakemassa vähän inspistä pukeutumiseen. Musta on tullu niin juntti pukeutumisen suhteen. En nyt väitä että olisin koskaan mikään hirveän "fashion" ollukkaan, mutta olen jämähtänyt tälle trikookaudelle. Nyt on tullu se fiilis, että pakko päästä rikkomaan vähän rajoja ;) Sain mm. vihdoinkin aikaseks käydä sovittamassa niitä kaikkien hypettämiä Dr. Denimin Kissy-pöksyjä ja no. En ihmettele kyllä yhtään miksi niitä kehutaan niin kovasti. Menee mun pakko saada-listalle paikalle numero uno! En oo muuten ollut kovin vakuuttunut niistä lainapeitteitä muistuttavista lörttöpaidoista, koska oon aina luullut, ettei semmonen tulis ikinä käymään mun vartalomallille. Mutta väärässä taisin olla, ainaskin tälläisen Vilan yksilön kohdalla. Voi mun tili parkaa palkkapäivän koittaessa... ;)

Sen lisäksi, että vietin kivan päivän kaupungilla hyvän ystävän seurassa, jatkui ilta vielä yhden parhaimman ystäväni, Melissan synttäri-illallisella Memphisissä. Kähersin varmaan ekaa kertaa pariin vuoteen tän mun oman lyhkäsen liruletin ja yllätyin siitä kuinka vaivattomasti se tapahtuikaan. Nautittava vielä vaivattomasta tukan laitosta kun se on mahdollista.

Mitä tähän nyt voi enää oikeen sanoa? Mää vaan rakastan mun ystäviä ja nää hetket on aina jotenkin niin spessuja kun päästään kaikki viettämään yhteistä aikaa. Niin aitoa. Oli ihan hyvä idea ottaa pöytä sieltä syrjimmästä nurkasta - luulen, että oltas jutuillamme kerätty kyllä mitä paheksuvimpia mulkaisuja. Mehevien juttujen lisäksi pöytä notkui mitä mehevimpiä herkkuja, kanawokkia, kunnon pihviä ja kanasalaattia! Itse nautin pieneen nälkääni pienen kanasalaatin. Tyttäret kruunasivat illallisen vielä juustokakkuloisella ja mascarpone-ohukaisilla, mmm-mm-mmmm!

Tajusin tänään, että sokeriton marraskuu rupeis olemaan paria päivää vailla taputeltu. Aika on mennyt ihan siivillä ja täytyy kyllä sanoa, että silmiä avaava kokemus... Mutta tästä enemmän sitten kun koko operaatio on hoidettu kunnialla loppuun. Nyt viimeset blogipäivitysten selailut ja unta kaaliin. Kolmen päivän vapaat takana ja vika rutistus eessä ennen viiden päivän minilomaa, yaaaaaaaayy!